Puhdistus

    "ihminen juoksee karkuun niin kauan ko se jaksaa,
                       mutta sitteku se ei enää jaksa...
                                            se yrittää mennä piiloon"

Viime viikko oli mulle jotenki sellanen itsetutkiskelu viikko, sain jotain closeria kaikkeen.
Kävin Kokkolassa enkä vihannu sitä, vaan osasin oikeesti nauttia siellä olemisesta ihan eri tavalla. Kaikki ne vanhat kaunat mitä se kaupunki kanto on nyt jotenki unohettu, tai ne on vaa muuttunu kauhukuvista muistoiks.. Koko kaupunki muistuttaa mua niin monesta ihmisestä ja elämäntilanteesta. Nyt pystyn tulla sinne ilman sitä kauheeta ahistusta, ehkä joskus jopa ikävöin sitä.
Myös joittenkin ihmisten ja asioiden kanssa on nyt sovussa, ko antaa vaan menneisyyden olla sitä mitä se on, menneisyyttä. But ofc there are exceptions;

     
   West oli ihana, vanhat kaverit ihanampia, koti&elvis ihanimpia, oli superihana nähä teitä! <3
Herra Hollantia nyt ei taaskaan nähny tarpeeks ja se on aina yhtä ärsyttävää sanoo sille heippa, mutta kohtahan se sieltä armysta pääsee pois.
p.s.  loved ur solo dance.

Viikon päätteeks menin kattomaan yksin elokuvateatteriin Sofi Oksasen romaaniin perustuvan elokuvan Puhdistus. Voin suositella sitä ihan jokaiselle. Paras suomalainen elokuva, jonka oon nähny ever, ja nyt tunnen ihan ylpeyttä sitä kohtaan miten suomalaiset elokuvat kehittyy ihan hirveesti tarinallisesti ja roolisuorituksiltaan. Se on nyt Suomen Oscar-ehdokkaana parhaasta vieraskielisestä elokuvasta; Puhdistus on Suomen Oscar -ehdokas
Laura Birn sietääki saada paljon mainetta ja kunniaa tuosta roolisuorituksesta! Birnin puheäänessä on jo jotain niin pehmeetä, että sen vuorosanat kuulostaa ennemminki lyhyiltä runoilta, tulkintaa täynnä. Mutta eleet ja se focus mikä sillä on jokaikisessä kohtauksessa, vaikka sen roolihahmo oli tosi vaikee hahmo esittä, silti uskoin ihan täysin, että se on nuori Aliide 1930-luvulla.
Tekisin mitä vaan, että musta joku päivä tulis yhtä taitava ja saisin näytellä näin hienossa elokuvassa.
Ei saa kyllä ollenkaan väheksyä Krista Kososen, Liisi Tandefeltin, Peter Franzénin tai Amanda Pilkkeenin roolisuorituksia, eikä Antti Jokisen ohjausta. Pelkkää mahtavuutta.

Puhdistus
Kävelin elokuvan jälkeen kotiin vesisateessa ja kaikki oli vaan mieletöntä. Jäin koko yöks siihen elokuvan maailmaan. (mulla on tää ongelma ottaa elokuvat tosi henk.kohtasesti ja elän niissä ihan satasella enkä meinaa päästä niistä irti kauheen nopeesti)

Sunnuntaina oli mun synttärit, perfect ending mun itsetutkiskeluviikolle. Sweet 19! Lulu, sen perhe ja herra Historia yllätti mut kääretortuilla ja muutamalla lahjalla. Ihania ovat.
Uus vuosi alkaa tästä, saa nähä miten käy vai käykö mitään :D

Bonne nuit,

        Janaina

p.s. shit just got deep.. more jokes on my next post.